Those arguments were fast as lightning
In fact, it was a little bit frightening
But they fought with expert typing

***

Kysymys 9., jossa pyysin ihmisiä kertomaan mielikuviaan nörteistä, tytöistä ja itsestään, on saanut paljon kritiikkiä. Monien mielestä tarkoitushakuisesti hain stereotyyppeja ja vastakkainasetteluja, jotta voisin todistaa, että tyttöys ja nörttiys ovat vastakohdat eivätkä voi olla yhtä aikaa olemassa. Ehkä se vaikuttaa siltä? Rehellisesti minua kuitenkin kiinnostaa eniten, mitä ihmiset ovat vastanneet itseään koskien. Miten nörteille ja tytöille mielletyt piirteet yhdistyvät? Ovatko nörttitytöt valinneet itselleen samoja sanoja kuin nörtille vai tytölle, vai molemmille? Onko kiinnostus ulkonäköä kohtaan mielletty tyttömäiseksi ja jos on, onko se nörttityttömäistä?

Olen joskus kuullut, ettei ole tyhmiä kysymyksiä. (Itse suosin liitettä "...ennen kuin joku kysyy ne"...) Jos haluaa tietää jotain, sitä on pakko kysyä. Tässä tapauksessa haluan tietää mielikuvia. "Ovatko tytöt tyypillisesti tunteellisia?" "Ovatko nörtit tunteellisia?" Kaikkiin voi sanoa "ei" täysin vapaasti. En ohjaa vastaamaan stereotyyppisesti. Kysely antaa mahdollisuuden vastata mitä tahansa tai jättää vastaamatta. Nörttiyttä ei ole tieteellisesti määritelty, joten te kerrotte minulle, mitä se oikeastaan on, enkä toisaalta tiedä, miten nimenomaan nörttitytöt tyttöyden käsittävät. Jokainen on ainutlaatuinen yksilö, mutta nörtti on kuitenkin identiteetti, jonka ihmiset valitsevat syystä tai toisesta. Minä tahdon ymmärtää näitä syitä ja sitä identiteettiä, ja ainut tapa tehdä niin on *kysyä*. Tämä auttaa minua ymmärtämään mielikuvia ja kokemuksia paremmin, kun alan saada teemakirjoitusaineistoa.

Ohjaava opettajani ihmetteli, etten ollut valinnut kuin positiivisia ominaisuuksia, ja opiskelijakaverini kommentoi tähän "oikeastaan tämä saa esimerkiksi tuon kiinnostuksen ulkonäköä kohtaan kuulostamaan negatiiviselta, kun se vähän niin kuin vertautuu turhana noihin älyllisiin pohdintoihin." Tältä on voinut tuntua muistakin. Yksi graduni teemoista kuitenkin on aineellinen maailma, kuten ulkonäkö. Minua kiinnostaa, pidetäänkö sitä merkityksellisenä. Esimerkiksi Tiina Käpylä Metallimusikki osana elämäntapaa -gradussaan käsittelee metalliharrastajien ulkonäköä identiteetin ilmentäjänä, ja mietin itse, onko samantapaisia ilmiöitä nörttikulttuurissa.

Tämä siis ehkä selittävänä tekijänä niille, joiden oli vaikea hahmottaa, mikä sen kysymyksen tarkoitus on. En käytä sitä tukemaan yhteiskunnan asettamia määritelmiä tyttöydelle, ei hätää.